pohja

maanantai 9. heinäkuuta 2012

rapsutuspainoitteien postaus.

Se tässä muuttamisessa ja remppaamisessa on ankeaa että omat projektit on pakko jättää odottamaan sitä omaa aikaansa. no tämä oli pakko tehdä valmiiks että saa vähän tavaroita purkaa johonkin. 
tämähän on siis se jonka roudasin mukaani sievistä. kun olin riisunu sen maaleista se ei enää inspiroinu mua samalla lailla kun ennen. ja sit se pähkäily! teenkö "uuden" vai entisöinkö? teenkö jotain oikeen raflaavaa, vaikka pinkiks maalaisin? joo! en.. mut joku vanha vihree? uutta siitä ei ois saanu tekemälläkään, eikä siitä entisöitäväkskään jääny paljoo vuosikymmenten kaltoinkohtelun jälkeen.

Tuon verran maalia sain skrapattua irti, lähinnä moralla ja pata padalla.
 Jo ennen muuttoa ajattelin tuhlata viimeset maalinrippeet purkeista tähän. vähän niinku heitin ne maalit päälle vaan, koska se inspiraatio ja alkuperänen haltioituminen tuli just siitä "kotikutoisuudesta" joka on tulossa mun tavaramerkiks näissä tuunausjutuissa.
Mitään en ottanu pois.
Laatikot piti kyllä maalata, mutta kun olin sisuksen maalanut valkoisella, niin ne näyttiki hyviltä tuollain vaan. tämän huomasin vasta kun olin maalannut yhden laatikon. onneks sain sillä samaisella moralla kraavittua irti sen ylimmän kerroksen.

nyt siis maalasin tuon ulkopuolenkin. vaikka aika tarkkaan maalasin kaikki kolot, ei lopputulos oo yhtään niinku uus. paljon kiitos sille etten saanu kaikkia maaleja irti. luulis nyt et mahtuu kaikki käsityötavarat edes samaan huoneeseen. eli ei.


ostopapereissa ei ikinä selvinny talon tarkkaa rakennusvuotta. seiniä repiessä selvisi seki mysteeri. tän tarkemmaks ei enää voi mennä :) rakentajan nimikin oli parin laudan päässä.
8.5.49
tämä tässä on vanukas. se tuli talon mukana :) omistaja oli kyllä yrittäny tosissaan ottaa sitä mukaansa muuttaessa, mutta kissa oli kolmesti karannu, ja kolmannella kerralla tuhos kuljetusboxinkin. mikäs siinä jos tuo ja meidän ilkee kissa oppii sietämään toisiaan niin jääkööt. kiltin kissan kanssa ne on jo pussailleet. ihana se on niinkauan kun rapsuttaa vaan päätä.

tulipas rapsutuspainoitteinen postaus :D

2 kommenttia:

SisustEllen kirjoitti...

Ihanasti onnistunut tuunausprojekti!!! Minusta kunnostuksessa on juuri vaikeinta se, että osaa lopettaa ajoissa, jottei tulisi liian uudenomaista pintaa. No ainahan on keksitty santapaperi, jolla voi hioa kuluneen näköiseksi...
Lueskelin muitakin postauksiasi ja tykkään kovati blogin tunnelmasta :)
Kesähaleja sinulle SisustEllenistä

Carovarium kirjoitti...

no niin on :)

kesähalit myös sinne ja tervetuloa uudelleen :)