Juhannusta vietettiin samoissa merkeissä kuin viimevuonnakin. Paitsi että synnytystä ei yritetty käynnistää saunassa, vaan siellä vahdittiin tarkasti, ettei pieni poika keksi loikata punkasta kiukaaseen. Ja että ei vaelleltu pellolla käynnistyksen toivossa, vaan hyppäsin auton kyydistä vanhalla kirkolla ja juoksin loppumatkan. ei laskettu potkuja, vaan kuinka monta smootia poika on jo kerennyt kumota yhdessä illassa.
pian tämä tyyppi on jo yksi vuotias. voitteko kuvitella?! aika menee liian nopeaa, en kerkee mukaan.
kävin joogassakin. ohjaaja kysy että koskas sä oot synnyttäny ja yhdessä ihmeteltiin että on siitä tosiaan jo vuosi. että aika tosiaan kuluu, muidenkin mielestä :)
1 kommentti:
ihana! Kylläpäs se aika meneekin nopeaan.
Lähetä kommentti